Blogi
"Ryhdikkyys on itsekurinkin tulos. Pienellä tahdonponnistuksella voi aikanaan korjata asentoaan ennen kuin siitä on tullut huono tottumus, joka vähitellen kiteytyy ruumiilliseksi puutteellisuudeksi.” –hauska luonnehdinta ryhdistä kirjasta nimeltä ”Jokaisen naisen kirja”, joka on julkaistu Suomessa vuonna 1945. Kirjassa puhutaan mm. hyvän ryhdin merkityksestä ja siitä, miten paljon se viestii meistä ulos päin, sekä annettiin vinkkejä, miten hyvää ryhtiä tulisi vaalia ja muokata tai ylläpitää liikunnalla.Tätä blogia varten on haastateltu pitkän linjan fysioterapeuttia, Malla Heleniusta, jonka sydän sykkii saadessaan työllään olla parantamassa ihmisten elämänlaatua. Hänen ydin osaamistaan on nähdä asennosta ja liikkeestä olennaiset asiat, sekä taito ohjata lempeästi havainnoiden ja kuunnellen. Tämä blogi keskittyy ryhdin merkitykseen ja antaa vinkkejä, kuinka edesauttaa hyvää ryhtiä.
Tämä teksti keskittyy käsittelemään ergonomian merkitystä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin vaikuttavana asiana, eritoten toimistoympäristössä. Asia voi kuulostaa itsestään selvältä, mutta todellisuudessa se harvoin on. Blogia varten on myös haastateltu Hanna Ojutkangas (ergonomia-asiantuntija / ErgoFinland). Kenellä on vastuu huolehtia työergonomiasta? Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja niihin liitännäiset syyt ovat heti hengitystieinfektioiden jälkeen yleisin syy lääkärikäynneille. Kansalaisten riittävä toimintakyky on meidän kaikkien turva, johon voidaan päätöksillä vaikuttaa.
Kansainvälinen aivoviikko sai jälleen muistamaan, miten tärkeää on pitää huolta aivojen terveydestä, ja miten laajasti aivojen hyvinvointi vaikuttaa lähes kaikkeen elämässämme. Itseäni on mietityttänyt kovasti lisääntyvä digilaitteiden käyttö ja se, mitä se tekee aivoillemme. Aivotutkija, Riitta Hari, on sanonut, että ”ihminen aivoineen tarvitsee seuraa”. Mutta jos – ja kun – fyysisten kohtaamisten ja vuorovaikutusten määrä jatkuvasti vähenee, niin miten tämä kaikki tulee vaikuttamaan aivoterveyteemme ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin?
Toinen itselleni tärkeä aihe on liikunta ja sen vaikutus aivoihin. Äitinä ja varhaiskasvatusalalla työskennelleenä mietin tätä kaikkea erityisesti lasten näkökulmasta; millaisen esimerkin annamme lapsillemme, ja miten voisimme suojella heitä, kun tiedämme liikunnan olevan tärkeintä lapsena aivojen kehityksen ollessa vilkkaimmillaan. Aivoja toki voi ja on tärkeäkin kehittää läpi koko elämän, mutta aivoterveyden perusta rakennetaan lapsena.
Miten sinä jakselet? Millaisena koet tämänhetkisen vointisi ja kuntosi? Elämme monin tavoin paineen alla, mikä heijastuu sekä psyykkiseen että fyysiseen kuntoomme. Tilastojen mukaan monet kokevat stressiä ja länsimaissa ihmisten fyysinen kunto heikkenee vuosi vuodelta – seikkoja, vaikuttavat leposykkeeseen. Tämä blogi käsittelee sitä, mitä leposyke viestii terveydentilasta ja millä asioilla voit vaikuttaa.
Aineenvaihdunta hidastuu dramaattisesti ollessamme paikoillamme. Riittävän päivittäisen liikunnan saavuttaminen ja aineenvaihdunnan ylläpitäminen on erityisesti toimistotyöntekijöille todellinen ongelma. Tämä blogiteksti onkin kirjoitettu erityisesti sinulle, joka teet toimistotyötä, tai joudut ainakin osan päivästä työskentelemään päätteen äärellä. Blogi alleviivaa kuinka vähäinenkin liikunnan lisääminen on terveyden ja aineenvaihdunnan ylläpitämisen kannalta tärkeää, sekä antaa konkreettisia vinkkejä, miten sinä saat lisättyä liikkumista työpäiviisi.