Blogi
Edeltävässä ryhtiä käsittelevässä blogissa (voit lukea sen täältä) käsittelin ryhtiä lähinnä yleisellä tasolla:mihin hyvinvoinnin osa-alueisiin se vaikuttaa, ja miten huonosta ryhdistä johtuvia ongelmia voisi ennaltaehkäistä. Tämä blogiteksti menee hieman syvemmälle siihen, mitä nimenomaan päätetyöskentely tekee ryhdille. Myös tätäblogia varten olen haastatellut pitkän linjan fysioterapeutti Malla Heleniusta, joka pyrkii työssään menemään aina pintaa syvemmälle ja keskittymään oireiden lisäksi myös niiden aiheuttajiin. Malla on vuosien varrella huomannut, miten monet ongelmat johtuvat ryhtiin liittyvistä seikoista – itselleni oli jopa hämmentävää, mihin kaikkeen ryhti oikeastaan vaikuttaakaan! Kerron tässä blogissa myös kokemuksestani Mallan ryhtitsekkauksessa sekä Mallan näkemyksen Gymba-laudan vaikutuksesta ryhtiin.
Kesälomat alkavat olla takana päin ja on tullut jälleen aika palata toimistoille ja kotikonttoreille. Pienen tauon jälkeen moni tarkastelee työpistettään uusin silmin ja haluaa tehdä muutoksia työpisteen ilmeeseen tai ergonomiaan. Suuri osa toimistotyötä tekevistä työskentelee joko pelkästään tai ainakin osittain kotitoimistossa. Tässä blogissa annan vinkkejä hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja parantamiseen etätyössä ja nimenomaan kotikonttorin ergonomisuuden huomioimiseen. Etätyöskentely on yleistynyt, mutta laki työnantajan velvollisuuksista kotitoimiston ergonomiasta huolehtimiseksi ei ole yksiselitteinen, joten siitä huolehtiminen jää usein työntekijän vastuulle.
"Ryhdikkyys on itsekurinkin tulos. Pienellä tahdonponnistuksella voi aikanaan korjata asentoaan ennen kuin siitä on tullut huono tottumus, joka vähitellen kiteytyy ruumiilliseksi puutteellisuudeksi.” –hauska luonnehdinta ryhdistä kirjasta nimeltä ”Jokaisen naisen kirja”, joka on julkaistu Suomessa vuonna 1945. Kirjassa puhutaan mm. hyvän ryhdin merkityksestä ja siitä, miten paljon se viestii meistä ulos päin, sekä annettiin vinkkejä, miten hyvää ryhtiä tulisi vaalia ja muokata tai ylläpitää liikunnalla.Tätä blogia varten on haastateltu pitkän linjan fysioterapeuttia, Malla Heleniusta, jonka sydän sykkii saadessaan työllään olla parantamassa ihmisten elämänlaatua. Hänen ydin osaamistaan on nähdä asennosta ja liikkeestä olennaiset asiat, sekä taito ohjata lempeästi havainnoiden ja kuunnellen. Tämä blogi keskittyy ryhdin merkitykseen ja antaa vinkkejä, kuinka edesauttaa hyvää ryhtiä.
Tämä teksti keskittyy käsittelemään ergonomian merkitystä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin vaikuttavana asiana, eritoten toimistoympäristössä. Asia voi kuulostaa itsestään selvältä, mutta todellisuudessa se harvoin on. Blogia varten on myös haastateltu Hanna Ojutkangas (ergonomia-asiantuntija / ErgoFinland). Kenellä on vastuu huolehtia työergonomiasta? Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja niihin liitännäiset syyt ovat heti hengitystieinfektioiden jälkeen yleisin syy lääkärikäynneille. Kansalaisten riittävä toimintakyky on meidän kaikkien turva, johon voidaan päätöksillä vaikuttaa.
Kansainvälinen aivoviikko sai jälleen muistamaan, miten tärkeää on pitää huolta aivojen terveydestä, ja miten laajasti aivojen hyvinvointi vaikuttaa lähes kaikkeen elämässämme. Itseäni on mietityttänyt kovasti lisääntyvä digilaitteiden käyttö ja se, mitä se tekee aivoillemme. Aivotutkija, Riitta Hari, on sanonut, että ”ihminen aivoineen tarvitsee seuraa”. Mutta jos – ja kun – fyysisten kohtaamisten ja vuorovaikutusten määrä jatkuvasti vähenee, niin miten tämä kaikki tulee vaikuttamaan aivoterveyteemme ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin?
Toinen itselleni tärkeä aihe on liikunta ja sen vaikutus aivoihin. Äitinä ja varhaiskasvatusalalla työskennelleenä mietin tätä kaikkea erityisesti lasten näkökulmasta; millaisen esimerkin annamme lapsillemme, ja miten voisimme suojella heitä, kun tiedämme liikunnan olevan tärkeintä lapsena aivojen kehityksen ollessa vilkkaimmillaan. Aivoja toki voi ja on tärkeäkin kehittää läpi koko elämän, mutta aivoterveyden perusta rakennetaan lapsena.
