Blogi
Istutko koko päivän? Nämä 5 helppoa tapaa auttavat sinua pysymään aktiivisena myös työpöytäsi ääressä. Löydä keinoja lievittää jäykkyyttä ja kipua sekä parantaa hyvinvointiasi.
Pitkät työpäivät istuen voivat vaikuttaa haitallisesti kehoosi. Monet toimistotyöntekijät kokevat jäykkyyttä ja kipua, ja liiallinen istuminen on sidoksissa myös pitkäaikaisiin terveysriskeihin.
Työpisteellä aktiivisena pysymisen ei tarvitse olla hankalaa. Muutamalla yksinkertaisella liikkeellä ja rutiineilla voit jo aktivoida kehoasi, parantaa verenkiertoasi ja vähentää koettua epämukavuutta.
Aktiivisena pysyminen työpäivän aikana voi tuntua haastavalta, erityisesti jos työsi on istumatyötä. Yksinkertaisten jumppa-ja venyttelyliikkeiden lisääminen työpäivääsi voi kuitenkin tehdä suuren eron niin terveyteesi kuin tuottavuuteesi. Tässä blogissa esittelemme parhaita harjoituksia, joita voit tehdä helposti työpäivän aikana, sekä käytännön vinkkejä, kuinka lisätä liikettä työpisteelle joko istuen tai seisten.
Olitpa kotitoimistossa tai työpaikalla, nämä harjoitukset pitävät kehosi liikkeessä, mielesi virkeänä ja energiatasosi korkealla!
Kuinka voit tehostaa aineenvaihduntaasi Gymba-laudan avulla? Tutustu tapoihin, joilla voit parantaa aineenvaihduntaasi, ylläpitää energistä oloa ja edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia Gymba-lautaa käyttäen. Löydä tehokkaita tapoja parempaan aineenvaihduntaan ja tukemaan painonhallintaa.
Teetkö toimistotyötä? Kaipaatko muutosta arkeesi? Edellisessä blogissamme käsittelimme elämäntapamuutosta ja sen tavallisimpia haasteita.
Jos elämäntapamuutoksesi tavoite on parempi fyysinen kunto, painon pudottaminen, kehon kiputilojen vähentäminen tai niiden ennaltaehkäisy, ota Gymba-aktivointilauta osaksi tukemaan elämäntapamuutostasi.
Lue myös Jari Saarion tarina haasteiden kohtaamisesta, kun hän souti Atlantin yli kahdesti.
Kansainvälinen aivoviikko sai jälleen muistamaan, miten tärkeää on pitää huolta aivojen terveydestä, ja miten laajasti aivojen hyvinvointi vaikuttaa lähes kaikkeen elämässämme. Itseäni on mietityttänyt kovasti lisääntyvä digilaitteiden käyttö ja se, mitä se tekee aivoillemme. Aivotutkija, Riitta Hari, on sanonut, että ”ihminen aivoineen tarvitsee seuraa”. Mutta jos – ja kun – fyysisten kohtaamisten ja vuorovaikutusten määrä jatkuvasti vähenee, niin miten tämä kaikki tulee vaikuttamaan aivoterveyteemme ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin?
Toinen itselleni tärkeä aihe on liikunta ja sen vaikutus aivoihin. Äitinä ja varhaiskasvatusalalla työskennelleenä mietin tätä kaikkea erityisesti lasten näkökulmasta; millaisen esimerkin annamme lapsillemme, ja miten voisimme suojella heitä, kun tiedämme liikunnan olevan tärkeintä lapsena aivojen kehityksen ollessa vilkkaimmillaan. Aivoja toki voi ja on tärkeäkin kehittää läpi koko elämän, mutta aivoterveyden perusta rakennetaan lapsena.