Miksi elämäntapamuutoksista on niin vaikea pitää kiinni?

Kun vuosi vaihtuu, on monella tapana tehdä uudenvuoden lupauksia – usein liittyen jollain lailla elämäntapojen muuttamiseen tai itsensä kehittämiseen. Mikäli pyrkimyksenä on tehdä kauaskantoinen muutos kuin vaikkapa ”tipaton tai herkuton tammikuu”, niin tutkimusten mukaan vain pieni prosentti ihmisistä kykenee pitämään muutoksista kiinni ilman selkeä ja päämäärätietoista suunnitelmaa. 

Miksi elämäntapamuutoksesta kiinnipitäminen sitten onniin valtavan haasteellista?

Sara Hemmingin tutkimuksessa käsiteltiin viittä eri elämän osa-alueen estettä, jotka voivat haitata muutoksesta kiinni pitämistä.

1.) Puutteelliset resurssit

Puutteellisella resurssilla voidaan tarkoittaa esimerkiksi taloudellisen pääoman puutetta. Halutaan esimerkiksi tehdä muutoksia ruokavalioon, mutta terveellisten ruoka-aineiden koetaan olevan liian kalliita. Puutteellinen resurssi voi olla myös tiedon puutetta; ei tiedetä, miten terveellistä ruokaa valmistetaan, tai ajan puute; ei ehditä paneutua muutosta vaativiin asioihin ja etsiä keinoja niiden toteuttamiseksi.

2.) Psykologiset esteet

Elämäntapamuutoksen onnistumisessa on suuressa roolissa myös asenteemme, sekä se, miten koemme itsemme ja millainen luottamus meillä on omiin kykyihimme;

- Miten realistisia tavoitteita asetamme itsellemme ja miten käsittelemme pettymyksiä ensimmäisen pieleen menneen päivän jälkeen. 

 - Miten selviämme itsestä riippumattomia esteitä kohdatessamme, kuten äkillinen flunssa tai vaativa tilanne työpaikalla. 

- Osaammeko löytää terveellisen tasapainon armollisuuden ja itsekurin välillä.

3.) Sosiaaliset esteet 

Keskeiseksi elämäntapamuutosta estäväksi tekijäksi mainitaan myös lähipiirin vaikutus. Meillä saattaa olla pelkoja muutoksen vaikutuksesta lähipiiriin, tai muistoja aikaisemmin epäonnistuneesta elämäntapamuutoksen,ja näin ollen tuo pelko pahimmillaan jopa estää meitä ryhtymästä siihen. Sosiaalinen kulttuuri, eli yhteisesti niin perheessä, työpaikalla kuin ystävien kesken tavaksi tulleet käytännöt eri asioiden suhteen, ovat tutkimuksen mukaan myös usein hankaloittavia tekijöitä. Mutta mikäli jokin– tai parhaimmillaan kaikki – edellä mainituista yhteisöistä osaltaan kannustaa muutoksessa, voi tavoitteeseen pääseminen helpottua ja jopa mahdollistaa niiden ylittymisen. Sosiaalisena esteenä voi myös olla vastuu muista, jolloin asetetaan muiden tarpeet omien tarpeiden edelle.

4.) Fysiologiset ongelmat

Erilaiset fysiologiset ongelmat, kuten terveysongelmat ja väsymys, ovat myös elämäntapamuutosta hankaloittavia tekijöitä. Esimerkiksivaikeasti lihavien ihmisten kohdalla kivut ja kehon tottumattomuus liikuntaan, tai krooniset sairaudet tai muut kehon rajoitteet voivat olla konkreettisesti fyysistä aktiivisuutta rajoittavia ja estäviä tekijöitä. Tällöin on erittäin tärkeää asettaa mahdollisimman realistiset tavoitteet ja suunnitella eteneminen fysiologiset esteet huomioiden.

5.) Ympäristölliset esteet

Elämäntapamuutoksessa koetut ympäristölliset esteet voivat olla fyysisiä, kuten epäterveellisiä tottumuksia tukeva asuinalue, tai ympäröivä kulttuuri ja sen normit. Myös medialla on iso rooli. Passiivinen työympäristö voi olla esteenä työpäivän aikana tapahtuvalle fyysiselle aktiivisuudelle. Esimerkiksi Suomessa vuodenajat ja huono sää voidaan kokea ympäristöllisinä esteinä fyysiselle aktiivisuudelle. On myös alueita, missä terveellisen ruoan heikko saatavuus – ja toisaalta epäterveellisen ruoan hyvä saatavuus – koetaan terveellisen ruokailutottumuksen esteeksi.

Askeleet kohti terveellisempää elämää – miten päästäalkuun?

Ensimmäinen askel: sisäinen motivaatio

Tarkastele elämäsi osa-alueita: ruokatottumukset, uni, liikunta, mielen hyvinvointi. Millä alueilla sinulla on suurimmat haasteet? Mikä/mitkä asiat ovat niitä, jotka synnyttävät halun muutokseen?

Toinen askel: tavoitteiden asettaminen

Tutkittu tosiasia on se, että elämää kykenee muuttamaan hetkessä pysyvästi äärimmäisen harvoin. Mikä radikaalimpia muutoksia haluat tehdä, sitä suuremmalla todennäköisyydellä epäonnistut. On siis tärkeää aloittaa maltillisesti ja tehdä muutosten toteuttamisesta mahdollisimman helppoa. Mieti, millaisia ovat tavanomaiset rutiinisi ja lähde sitä kautta tekemään pieniä, mutta määrätietoisia askeleita kohti haluttua muutosta. Aseta välitavoitteita, joiden saavuttaminen on realistista. Kun huomaat pystyväsi pitämään kiinni tekemistäsi muutoksista ja saavuttamaan asettamiasi tavoitteita, aivosi alkavat tuottaa dopamiinia, eli mielihyvää, mikä taas edesauttaa muutokseen sitoutumisessa. Kun olet saanut muutaman asian muutettua ja välitavoitteen saavutettua, aseta sitä mukaa uusia tavoitteita. Huomaa, että voit lähteä rohkeasti tavoittelemaan suuriakin muutoksia, mutta askella sitä kohti sinulle sopivin askelin!

Kolmas askel: lempeys

Ole lempeä itseäsi kohtaan. Älä anna epäonnistumisien lannistaa. Jos syystä tai toisesta tavoitteista kiinni pitäminen on liian haastavaa, niin surkuttele asiaa hetki, käy läpi syyt epäonnistumiselle ja jatka eteenpäin.Tarvittaessa muuta etenemisen tahtia, jos huomaat tehneesi epärealistiset tavoitteet. Pidä mielessä Winston Churchillin määritelmä menestyksestä: ”Success consists of going from failure to failure without loss of enthusiasm”.

Seuraavassa blogissa kerromme, miten Gymba® Aktivointilauta voi auttaa tavoitteissa kohti terveempää huomista sekä jaamme inspiroivan tarinan siitä, kuinka Atlantin yli kahteen kertaan soutanut Jari Saario saavutti tavoitteensa lukuisista vastoinkäymisistä huolimatta. Stay tuned!