Liikkuvatko lapset ja nuoret riittävästi?
Armeijan heikot Cooper-juoksutestitulokset kertovat, että nuorten kuntotaso heikkenee vuosi vuodelta. Todetusti olemme suuren yhteiskunnallisen ongelman äärellä, sillä liikkumattomuudesta aiheutuvat kustannukset yhteiskunnalle ovat jo tälläkin hetkellä miljardien luokkaa. Samanaikaisesti myös lasten ja nuorten mielenterveysongelmat kasvavat vuosi vuodelta. Blogissani käsittelen lasten liikkumattomuutta suurena yhteiskunnallisena ongelmana ja tuon esille liikunnan ja liikkumisen merkitystä osana kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
20.11. vietettiin lasten oikeuksien päivää. Tuolla viikolla olin kaksi päivää liikuntalääketieteen päivillä, jonka teemana oli lasten ja nuoreten liikkuminen. Kuuntelin suomalaisten tutkijoiden luentoja, jotka käsittelivät lasten ja nuorten liikkumista. Tulokset olivat hälyttäviä. Kestävyyskunto on heikentynyt viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Lapset liikkuvat keskimäärin liian vähän jokaisessa ikäluokassa. Erityisen hälyttävää oli se, miten pieni prosentti yläkoulu- ja lukio ikäisistä liikkuu suositusten mukaan riittävästi.
Tulokset olivat siinäkin mielessä huolestuttavia, että liikunnan on todettu olevan yhteydessä mielen hyvinvointiin. Liikunnan on tutkittu lievittävän stressiä ja ahdistuneisuutta, esimerkiksi hormonierityksen kautta, ja lisäävän mielihyvän tunnetta. UKK-instituutin mukaan liikunta kohentaa lasten ja nuorten itsetuntoa ja minäkäsitystä. Toisaalta taas liikunnan puute näyttää lisäävän sairastelua ja hiekentynyttä toimintakykyä, jotka usein heikentävät mielenterveyttä. Liikunnan merkitystä korostaa sen vaikutus lasten mielenterveyteen ja terveen identiteetin kehittymiseen.
Mitä ratkaisua sitten voisimme yhteiskunnallisella tasolla tehdä? Ottaen huomioon, että lapset viettävät suuren osan päivästään kouluissa, voisimme aloittaa muuttamalla kouluympäristöä sen kaltaiseksi, että se tukee lasten liikkumista. Mitä, jos luokkahuoneisiin sijoitettaisiin korkeussäädettäviä pöytiä sen sijaan, että oppilaat aina vain istuvat? Kovalla lattialla seisominen ei kuitenkaan ole kestävä ratkaisu. Mutta mitä, jos säädettävien pöytien kanssa hyödynnettäisiin Gymban aktivointilautoja? Kyseisen aktivointilaudan ristikkäisjousto mahdollistaa miellyttävän seisomisen tai kävelyn kaltaisen liikkeen, joka aktivoi alavartalon lihaksia ja mahdollistaa näin ollen kevyen liikuskelun paikoillaan. Tämän kaltaisen liikunnan lisäämiselle arjen keskellä on monia hyviä perusteluja. Jo pienet muutokset arjessa usein vaikuttavat merkittävällä tavalla kunnon kohentumiseen, mikä taas madaltaa kynnystä liikunnan lisäämiseen. Liikunnalla on tutkitusti vaikutusta myös oppimiseen ja muistiin, joten mahdollisuus maltilliseen liikuskeluun oppitunnin aikana olisi tästäkin syystä kannatettava vaihtoehto. Tätä muutosta tulisi tukea auttamalla lapsia ja nuoria ymmärtämään liikunnan merkitys kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta.
Opettaja ja tutkija Jukka Sinnemäki on tutkinut vuosien ajan lasten liikkumista ja saanut todistaa positiivisia tuloksia siitä, kun lapset itse ymmärtävät liikkumisen merkityksen, ja alkavat omatoimisesti muuttamaan asioita lisätäkseen arkiliikuntaa. Yhteenvetona haluankin todeta että olemme merkittävän yhteiskunnallisen ongelman edessä. Tuskin kukaan meistä haluaa kuulla enää lasten- ja nuorten hyvinvoinnin laskevan entisestään. Epäilemättä ongelma on monisyinen, mutta on hyvä myös muistaa että meillä on paljon luovia ratkaisuja kokeilematta, joita voisimme hyödyntää lasten hyvinvoinnin tukemiseksi. Miljoonan mailin matka alkaa yhdellä pienellä askeleella. Ehkä voisimme aloittaa tämän matkan nostamalla lapsemme kirjaimellisesti jaloilleen. Tarjoamalla heille alustan jossa askeltaa samalla, kun kannustamme heitä ymmärtämään kuinka he voivat vaikuttaa oman hyvinvointiinsa.